Viikonloppuna luulin jo olevani kipuilleen jalan kanssa voiton puolella, kun pystyin kävelemään lyhyen lenkin ilman, että huomasin koko jalkaa. Tällä viikolla jalka on taas kuitenkin alkanut pikkuhiljaa oireilla ja eilen illalla viimeksi piikitetyt varpaat olivat selvästi turvoksissa.
Mielestäni en ole tehnyt mitään, minkä pitäisi niitä nyt erityisesti ärsyttää, kävelykin on jäänyt paljon vähemmälle pyöräilykauden alettua. Olen yrittänyt pitää jalalla kylmää joka ilta, jos se vaikka vähän auttaisi, mutta eipä tunnu mikään tehoavan. Tulehduskipulääkkeethän tietysti tehoaisivat, mutta ei yhtään huvita sekoittaa vatsaansa nyt kun sen on juuri saanut melko hyvään kuntoon.
Eilen illalla jalan kanssa tuskaillessani lueskelin netistä ravinnon vaikutuksesta tulehdukseen. Asiasta löytyy useita näkökantoja, kuten kaikesta ravintoon liittyvästä. Virallinen kanta tuntuu olevan, että tulisi syödä ruokaympyrän mukaisesti. Monet kuitenkin tuntuvat saaneen apua vaivoihinsa funktionaalisen lääketieteen puolelta, jossa suositellaan ainakin kokeilemaan esimerkiksi gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota. Eliminaatiodieettiä olisi tietysti mahdollisuus kokeilla ihan omatoimisesti ja seurata, onko jokin erityinen ruoka-aineryhmä, joka itsellä ärsyttää. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että voimat ja tahto eivät riitä monimutkaisen dieetin aloittamiseen, varsinkaan kun nytkin syön ainakin viralliselta näkökannalta katsottuna melko terveellisesti.
Vaikka tuo edeltävä pohdinta vaikuttaakin ehkä synkistelyltä, niin täytyy todeta, että olen ollut tämän viikon todella energinen, pitkästä aikaa. Uskon vahvasti, että ruuansulatusentsyymit ovat saaneet elimistön käyttöön enemmän ravintoaineita, joka taas on lisännyt energisyyttä ja vähentänyt ravinnon tarvetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti